Epäonnistumisen päivä – Myös työpaikoilla häpeä pitäisi käsitellä

Valtioneuvoston viestintäosasto
14.10.2016 12.27
Uutinen

Epäonnistuminen ja häpeä ovat suomalaisessa yhteiskunnassa yhä tabuja, vaikka asiasta puhutaan aiempaa avoimemmin. Valtioneuvoston kanslian järjestämässä epäonnistumisen päivän tilaisuudessa torstaina 13. lokakuuta puhunut alivaltiosihteeri Timo Lankinen katsoi, että työpaikalla pitäisi olla foorumi mokien käsittelylle – ei syyllistäen vaan erehdyksistä oppien. Lankinen oli yksi puhujista kun bisneksen, yhteiskunnan ja taiteen edustajat kertoivat kokemuksiaan onnistumisesta ja epäonnistumisesta.

Herozerohero-tilaisuus kokosi asiantuntijoita ja asiasta kiinnostuneita Helsingin kaupunginmuseoon. Tilaisuus oli samalla osa Kokeileva Suomi -kärkihanketta, jonka avulla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parempia palveluita, omatoimisuutta ja yrittäjyyttä.

Luova johtaja Jani Halme kertoi 2000-luvun alussa perustamastaan Riot Entertainment -yrityksestä, jonka nousu pelimaailman huipulle epäonnistui johtaen 21 miljoonan euron konkurssiin. Halmeen mukaan epäonnistumisen pääasiallinen tunne on häpeä. Oleellisinta onkin se miten organisaatio käsittelee häpeän.

– Pahinta on se, jos epäonnistujat ja usein parhaat voimat lähtevät pois talosta. Häpeän käsittely on johtamisen ydintä. Jotta epäonnistumisen mielikuvaa ei synny, on esimerkiksi tärkeää tehdä riskialttiit hankkeet väliaikaisina järjestelyinä, kokeiluina, Halme ehdotti.

Lankinen toivoi työyhteisöön ”häpeän joukkosidontapaikkaa”

Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen viittasi japanilaiseen sananlaskuun, jonka mukaan ylösnoussut naula on lyötävä alas. Se kuvaa Lankisen mielestä suomalaista mentaliteettia ja osin myös julkishallinnon toimintaa. Kaikkiin asioihin halutaan löytää yhdenmukainen ratkaisu, mutta Lankisen mielestä yksioikoisuudesta pitäisi päästä eroon.

– Emme ole valtionhallinnossa riittävän monikulttuurisia. Tarvitsisimme työyhteisöön hyvin erilaisia virkamiehiä, Lankinen totesi.

Lankinen pohti, että suomalaisilla virkamiehillä on erittäin laaja ilmaisuvapaus. Hän kannusti käyttämään tätä vapautta ja olemaan aloitteellinen.– Liian usein pelkäämme, että aloitteemme torjutaan, Lankinen sanoo.

Lankinen sanoi kannattavansa kokeilukulttuuria monimutkaisissa asioissa. Lisäksi on oltava rohkeutta viedä asioita eteenpäin. Lankinen yhtyi Jani Halmeen ehdotukseen ”häpeän joukkosidontapaikoista”: työpaikoille olisi hyvä luoda  foorumeja, jossa epäonnistumiset käydään läpi oppimisprosessina. Epäonnistumiset on Lankisen mukaan käsiteltävä myönteisesti uutta oppien ilman syyllistämistä.

Rantala: Yhdessä onnistutaan, yksin helppo epäonnistua

Mediayrittäjä Riku Rantala romutti tilaisuudessa sankarikulttia. Hän valotti eri puolilla maailmaa kuvatun Madventures-TV-sarjan raadollista puolta ja uudisraivaajan sarkaan kuuluvia kriisejä. Rantala sanoi murtuneensa nähtyään ensimmäisen raaka-version ohjelmasta satojen tuntien kuvausten jälkeen.

– Materiaali oli niin hirveää, että usko loppui täysin. Ajattelin, etten kehtaa edes palata Suomeen, Rantala kertoi. Rantalan uskon palautti ystävän tuki. Rantala korostikin, että yksin ei pidä jäädä varsinkaan yrittäjänä: kaikki onnistuvat yhdessä, mutta yksin on helppo epäonnistua.

Teatteriohjaaja, saamelaisaktivisti Pauliina Feodoroffin mukaan epäonnistumiset ovat kokemuksina ihmisiä rampauttavia ja halvauttavia. Hän nosti tilaisuuden yhteydessä haastattelussa esille entisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen ja Yhdysvaltain ex-presidentin Bill Clintonin hallinnon harjoittelijan Monica Levinskyn. – Heidän tapauksensa ovat uskomattomia selviytymistarinoita jaloilleen noususta, Feodoroff sanoi.

Tilaisuudessa puhui myös 18-vuotias abiturientti Ainu Kortelainen Kallion ilmaisutaidon lukiosta. Hänen mukaansa mokaaminen on lahja, jonka kautta ihminen voi löytää asioita, joita ei muuten havaitsisi.  – Se auttaa laitamaan asiat tärkeysjärjestykseen, Kortelainen totesi.