Millainen on ihminen vuonna 2030? Mitä tulevaisuuden ihminen odottaa koulutukselta ja korkeakouluilta? Nämä kysymykset olivat esillä, kun ”Tulevaisuuden osaava ihminen” -tempaus jalkautti pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun – Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian – opiskelijat Helsingin rautatieasemalle haastattelemaan kansalaisia ja hakemaan ideoita tulevaisuuden korkeakoulutuksen toteutukseen. Tempaus oli osa Kokeileva Suomi –kiertuetta.
Haastateltujen eri-ikäisten kansalaisten mukaan tulevaisuuden koulutuksen on vastattava työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin ja tarpeisiin olemalla entistä laaja-alaisempi, soveltavampi ja teknisempi. Koulutusta ei nähdä työelämästä irrallisena instituutiona, vaan hankittua tietoa on kyettävä hyödyntämään myös aidoissa työtehtävissä. Vastaajat uskovat lisäksi, että koulutuksen tulevaisuuteen tulevat vaikuttamaan yhä enemmän uusi teknologia, robotit ja automaatio. Tämä vaatii koulutusta huomioimaan uudenlaiset teknologiset osaamisvaatimukset sekä ennakoimaan työt, joissa teknologia tulee syrjäyttämään ihmisen.
Koulutus on vastausten perusteella tulevaisuudessa edelleen tärkeä instituutio. Sen on kuitenkin jatkossakin pysyttävä ajan hermolla, jopa vähän edellä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työelämässä ei riitä, että keskitytään vain yhteen asiaan, vaan katse on suunnattava yhä laajempien ja monialaisempien kokonaisuuksien hallintaan. Pelkkä tiedon tankkaaminen ei ole oleellista, vaan koulutuksessa hankittua osaamista tulee pystyä soveltamaan myös valmistumisen jälkeen. Tämä vaatii koulutusinstituutioilta entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa.
Teknologian roolin kasvaessa kaivataan satsausta myös inhimilliseen puoleen: sosiaalista vuorovaikutusta pidetään myös jatkossa arvossaan. Tulevaisuuden koulutuksen tehtävä onkin tarjota koulutusalakohtaisen osaamisen sijaan monipuolista ja -alaista näkemystä ja osaamista. Kyselyn mukaan tulevaisuuden ihminen onkin tämän myötä entistä sivistyneempi, tasa-arvoisempi ja vastuullisempi.
