Kokeileva Suomi -blogi

Onko asiakaslähtöinen työllisyyspalvelu mahdollista? - työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilut käynnistyvät ensi vuonna

Maria Kaisa Aula Julkaisupäivä 11.11.2016 13.30 Blogit

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut käynnistyvät ensi vuoden alkupuolella ainakin yhdeksällä alueella. Tämän syksyn aikana kokeilujen tueksi on sorvattu lakia, joka tekee uudenlaiset toimintamallit mahdollisiksi.

Selvitin ministeri Lindströmin toimeksiannosta viime keväänä työllisyyskokeilujen mahdollisuuksia. Hyödynsin työssä käyttäjäpalautetta ja toimijoiden kokemuksia. Kyselyaineiston myötä selvityksestäni tuli käytännössä nykyisten palveluiden ja tukien kokonaisuuden käyttäjälähtöistä arviointia. 

Käyttäjäkokemuksen kuunteleminen osoitti työllisyyttä edistävien palveluiden ja tukien kokonaisuuden toimivan huonosti. Työnhakijan tai työnantajan tarpeet eivät ole järjestelmien keskiössä.

Palvelujärjestelmän hajanaisuus on omiaan pitkittämään työttömyysjaksoja ja hidastamaan työnhakijoiden sekä työnantajien kohtaamista että esimerkiksi sopivan tuen ja valmennuksen tarjoamista työnhakijalle. Työvoimapolitiikan tehottomuudessa ei siis ole kyse pelkästään toimenpiteiden määrästä vaan myös työllisyyspalveluiden kokonaisuuden toimimattomuudesta asiakkaan kannalta.

Byrokratian purku edellyttää uudenlaista sääntelyä

Lisäksi työllisyyskokeilujen selvityksessä esille tulleet ongelmat kertovat toimintakulttuurin muutoksen tarpeesta. Lainsäädännössä omaksutut perusratkaisut tuottavat toimintakulttuuria, joka ei tue asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeen mukaan räätälöidyn palvelun tarjoamista.

Lainsäädännössä määritellään asiakkaalle erilaisissa tilanteissa mahdollisen palvelun ja tuen sekä niiden rahoituksen kriteerejä. Asiakkaan tarpeet eivät kuitenkaan määrity yksin työttömyyden keston, iän, maahanmuuttajuuden tai tutkintojen mukaan. Ongelmat kärjistyvät tilanteissa joissa työnhakija tarvitsee useita eri palveluja. Eri alojen lainsäädännön ja niiden tulkintojen yhteisvaikutukset voivat olla asiakkaan kannalta ennakoimattomia tai mielivaltaiseksi koettuja. Lopputulos voi vaikuttaa asiakkaan käyttäytymiseen pikemminkin lannistavasti kuin kannustavasti. Myös viranomaiselle monimutkaisen kokonaisuuden hallinta on haasteellista.

Päätösvaltaa palvelukokonaisuuksista olisi siirrettävä lähemmäksi asiakkaita ja samalla kokonaisuutta olisi johdettava yhteensovittavasti niin alueilla kuin kansallisestikin. Monimutkainen ja vaikeasti tulkittava lainsäädäntö ei edistä ihmisten omatoimisuutta ja luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa.

Asiakas kokeilujen ytimeen

Työllisyyspalveluiden ongelmat oirehtivat byrokratisoituneen julkisen järjestelmän vaikeuksia taipua palveluhenkiseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan.  Nykymalli tuottaa sekä asiakkaiden että veronmaksajien kannalta huonon tuloksen. Työnhakijat ja työnantajat ovat tyytymättömiä saamaansa palveluun.

Jotta palveluiden kokonaisuus saadaan toimimaan asiakaslähtöisemmin, tarvitaan uusia johtamisen välineitä, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä, asiakastarpeita arvostavaa toimintakulttuuria sekä räätälöidyn tuen mahdollistavaa sääntelyä.

Työllisyyden palveluiden, tukien ja toimijoiden sekamelska ei kaipaa enää yhtään uutta hanketta, vaan strategisesti johdettuja kokeiluja, joilla viedään eteenpäin systeemistä muutosta asiakaslähtöiseen, joustavaan ja samalla kustannusvaikuttavaan suuntaan. Tähän haasteeseen monet kokeilualueet pyrkivätkin nyt vastaamaan yhden luukun palvelumallia rakentamalla.

Otollinen saranakohta uudistumiselle on TE-palveluiden siirtyminen maakuntien järjestämisvastuulle vuoden 2019 alussa. Pidetään kiinni siitä, että asiakaslähtöisyys pysyy pian käynnistyvien kokeilujen ytimessä. Opitaan kokeiluista uutta mallia luodessamme.

Maria Kaisa Aula

Lisää kommentteja

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.