Kokeileva Suomi -blogi

Miten kysymyksen muotoilulla voidaan vaikuttaa mielipiteisiin?

Markus Kanerva Julkaisupäivä 19.10.2018 10.45 Blogit

Kokeileva Suomi -hanke toteutti satunnaistetun vertailukokeen virkamiesten keskuudessa.

Äänestysikärajan laskeminen pulpahtelee säännöllisin väliajoin yhteiskunnallisen keskustelun pintaan. Esimerkiksi viime kuussa pääministeri Juha Sipilä tiedotti keskustan puoluekokouksen linjauksesta laskea äänestysikäraja 16-vuoteen.  Vuosi sitten sanomalehti Kaleva kehotti pääkirjoituksessaan pohtimaan ikärajan laskemista. Äänestysikärajan laskeminen oli myös yksi ratkaisuehdotuksista, joilla professori Juho Saaren johtama työryhmä estäisi eriarvoisuuden syvenemistä. 

Mitä mieltä kansa on asiasta? ESS.fi kysyi lukijoiden mielipidettä äänestysiästä kuusi vuotta sitten ja silloin 76 prosenttia vastusti äänestysikärajan laskua 16 vuoteen. Muita tutkimuksia tai kyselyjä aiheesta ei vaikuta juuri olevan.

Isossa-Britannissa pohdittiin ikärajan laskua ennen Brexit-äänestystä. Keskustelun tueksi Ipsos MORI -kyselytutkimuslaitos toteutti asiasta kyselyn, joka poikkesi normaalista mielipidemittauksesta niin, että samasta kysymyksestä muotoiltiin kaksi eri versiota ja kysymykset kohdistettiin satunnaisesti eri vastaajille. Ensimmäisen version muotoilu oli ”Do you support or oppose giving 16 and 17 year olds the right to vote in the referendum on Britain’s membership of the EU?”. Toisen versio esittiin muodossa ”Do you support or oppose reducing the voting age from 18 to 16 on the referendum on Britain’s membership of the EU?” Ennen kuin luet eteenpäin, arvaa mitenkysymyksen muotoilu vaikutti vastauksiin.

Jos kyselytutkimus olisi tehty pelkästään ensimmäistä muotoilua käyttäen, ikärajan laskua kannattavat olisivat voineet hyödyntää kyselyn tuloksia asiansa puolesta: suurin osa eli 52 prosenttia kannatti äänioikeutta 16- ja 17-vuotiaille. Jos kysely olisi puolestaan toteutettu jälkimmäisellä muotoilulla, ikärajan laskua vastustaneet olisivat riemuinneet, sillä silloin 56 prosenttia vastusti ikärajan laskemista 18-vuodesta 16-vuoteen.

Kuvio 1: Ipsos MORIn 2015 tekemän kyselyn vastausjakauma.


Lokakuun toisella viikolla vietettiin valtakunnallista kokeiluviikkoa. Teemaviikon innoittamina päätimme Kokeileva Suomi -hankkeen tiimissämme selvittää, vaikuttaako kysymyksen muotoilu myös suomalaisessa kontekstissa. Jotta kokeilumme tuloksemme olisivat luotettavia, suunnittelimme ja toteutimme satunnaistetun vertailukokeen Ison-Britannian esimerkin mukaisesti.

Toteutimme kokeen torstaina 11.10. kello 7.40 - 9.20 Mariankatu 9:n aulassa, jonka kautta kulkee valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön henkilökuntaa työpaikoilleen sekä kokouskeskukseen tulevia vieraita. Lisävastauksia kerättiin myös Valtioneuvoston linnassa valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön työntekijöiltä samana aamupäivänä.

Olimme valmistelleet kaksi eri versiota kahden kysymyksen kyselylomakkeesta, joita jaoimme kaikille aulan kautta kulkeneille. Lomakkeet oli järjestetty vuorotellen pinoon, josta jaoimme niitäihmisille sisääntulojärjestyksessä. Emme siis itse vaikuttaneet siihen, kuka sai minkäkin lomakkeen, vaan annoimme sattuman vaikuttaa. Tällä tavalla saimme aikaiseksi kaksi ryhmää, joita voimme verrata mielekkäästi toisiinsa.

Vaikka kaikki kohtaamamme henkilöt eivät halunneet vastata kysymyksiin, saimme yhteensä 163 vastausta. Halukkaat vastasivat saman tien ja kiitokseksi osallistumisesta he saivat suklaakonvehteja. Muutama vastaaja kysyi, miksi teimme kyselyä. Kerroimme heille, että käytämme kyselyn tuloksia hankkeessamme tulevien kokeilujen valmistelutyössä.

Käyttämämme lomakkeet näyttivät seuraavilta – huomioi muotoilun ero 2. kysymyksessä:

Versio 1: 16- ja 17-vuotiaille pitäisi antaa äänioikeus kunnallisvaaleissa.


Versio 2: Äänioikeusikäraja pitäisi laskea 18 vuodesta 16 vuoteen kunnallisvaaleissa.


Lomakkeen ensimmäinen kysymys kellojen siirtämisestä oli molemmissa lomakkeissa sama. Kysymyksen tehtävänä oli hälventää vastaajien mahdollisia epäluuloja kyselyn tarkoitusperästä ja luoda mielikuva kahden ajankohtaisen asian käsittelystä.

Kyselyyn vastanneista 83 sai ensimmäisen version ja 80 toisen version. Ikärajan laskemisen kannalla oli ensimmäisessä versiossa 64 prosenttia vastaajista ja toisessa versiossa 54 prosenttia. Muutosta vastusti ensimmäisessä versiossa 25 prosenttia ja toisessa versiossa 45 prosenttia, mikä on jo huomattava ero. Kuvio 2 näyttää yksityiskohtaisemmin, miten vastaukset jakautuivat vaihtoehtojen ja kysymysten välillä.

Kuvio 2: Mielipiteiden jakautuminen äänestysikärajan muutoksesta kysymyksittäin.

Suomalaisten virkamiesten keskuudessa tehdyssä kokeilussa saatiin siis hyvin samansuuntaiset tulokset kuin Ison-Britannian äänestysikää koskeneessa kyselyssä: Kun kysymyksen muotoilu rakentuu oikeuksien laajentamisen varaan (16- ja 17-vuotiaille annetaan äänioikeus), ihmiset ovat myönteisempiä muutokselle. Jos kysymyksen muotoilu viittaa nykyisen tasapainon muuttamiseen, ihmiset vastustavat uudistusta ja suosivat nykytilan säilyttämistä.

Laaja käyttäytymistieteellinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että yllättävän pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus ihmisen valintoihin ja toimintaan. Siksi on tärkeää punnita tarkasti, miten esimerkiksi muotoilee kyselytutkimuksen kysymykset, ja selvittää hyvällä koeasetelmalla eri vaihtoehtojen vaikutukset. Muuten saatamme tiedostamatta johtaa ihmisiä harhaan.

PS. Mitä tulee kellojen siirtelyyn, 80 % vastaajista halusi siirtyä noudattamaan pysyvästi nykyistä kesä- tai talviaikaa.

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.