Kokeileva Suomi -blogi

Kuopion kokeilu osoitti: nuoria voi tukea ilman siiloja

Mitä tapahtuu, kun kaikki nuorten hyvinvointipalvelujen kanssa työskentelevät pääsevät käsiksi samaan suunnitelmaan, joka tehdään yhdessä nuoren kanssa? Kannattaisiko monia palveluja käyttävälle nuorelle valita oma vastuutyöntekijä? Nämä kysymykset annettiin Kuopiossa kokeilun vastattavaksi. Tulokset kannustavat jatkamaan eteenpäin.  

Kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa on vuosien 2015–2016 ajan ollut mahdollisuus kehittää ja kokeilla asiakkaan palvelusuunnitelmien yhdistämisen tuomaa lisäarvoa hyvinvointipalveluissa ns. kuntakokeilulain turvin. Kuopiossa kehittämistä tehtiin matalan kynnyksen tai vaativia palveluja käyttävien 16–29-vuotiaiden kanssa. Asiakaskokeilu toteutettiin 17 työntekijän ja 34 nuoren voimin nuorisotaloilta psykiatrisiin palveluihin, kuntapalveluissa, erikoissairaanhoidossa, ostopalveluissa ja kolmannen sektorin palveluissa.

Kokeilun ajaksi nuorelle nimettiin oma vastuutyöntekijä yhdestä nuoren kanssa työskentelevistä ammattilaisista. Ammattilaisten kanssa nuori laati henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman, joka perustui ensisijaisesti nuoren omiin näkemyksiin ja tavoitteisiin. Suunnitelman toteutustapoja mietittäessä huomioitiin sekä nuoren omat ja lähipiirin voimavarat että palvelujärjestelmän resurssit. Suunnitelman pohjaksi nuori arvioi omaa elämäntilannettaan, hyvinvointiaan ja tulevaisuuden toiveitaan kokeilussa kehitetyllä arviointimenetelmällä. Kokeilunuoret kertoivat käyttäneensä useitakin tunteja aikaa oman elämäntilanteensa arviointiin, mikä kertoo nuorten kiinnostuksesta saada oma elämä hallintaan.

Sähköisen palvelualustan avulla elämänhallinnan arviointitiedot ja hyvinvointisuunnitelma saatiin yhteiseen käyttöön. Myös sähköiset viestit kulkivat nuoren ja vastuutyöntekijän välillä sekä ammattilaiselta toiselle tietoturvallisesti organisaatiosta riippumatta. Kokeilemalla kehittämisen periaattein kaikkia toimintatapoja ja työvaiheita testattiin ja hiottiin askel askeleelta aidossa asiakasympäristössä yhdessä kokeiluun osallistuvien kanssa.

Nuorten omat näkemykset kuuluviin – tärkeät asiat yhteen

Kokeilun alustavat tulokset osoittavat, että nuoret ja ammattilaiset ovat hyötyneet sekä yhteisestä elämänhallinnan arviointitiedosta että eri palveluissa laadittujen asiakassuunnitelmien yhdistämisestä. Nuoret ovat olleet tyytyväisiä, kun omat näkemykset on saatu kuuluviin ja elämän kannalta tärkeät asiat koottua yhteen.

Ammattilaisille yhteiskäytössä oleva elämänhallintatieto näyttäytyy jaettuna ikkunana nuoren elämään. Vastuutyöntekijän avustuksella ja elämänhallintatietoa hyödyntäen nuoren tuen tarvetta on helppo arvioida monialaisesti ja moniammatillisesti yhdessä nuoren kanssa. Myös hyvinvointisuunnitelmaa tukevista palveluista ja työnjaosta sopiminen yli organisaatiorajojen helpottuu. Nuoren kannalta keskeiset tiedot kootaan yhteiseen hyvinvointisuunnitelmaan.

Kokeilun edetessä nuoret ovat kehitelleet hyvinvointisuunnitelmalle myös omia käyttötapoja. Eräs kokeiluun osallistuneista nuorista oli lääkärinvastaanotolle hakeutuessaan laittanut älypuhelimessa olevan hyvinvointisuunnitelman pöydälle ja todennut tarvitsevansa opintojen ja opintotuen määräaikaista keskeyttämistä varten B-lausunnon Kelalle. Nuori oli todennut vastuutyöntekijälleen, että ilman suunnitelman antamaa tukea hän olisi saattanut keskeyttää opinnot kokonaan. Kokeilun aikana vastuutyöntekijä on myös voinut lähteä nuoren tueksi lääkärikäynnille, mikäli nuori on sitä toivonut.

Kokeilua kannattaisi jatkaa – Mitä tapahtuu ensi vuonna?

Kokeilun avulla on havaittu, millaisia ongelmia etenkin paljon palveluja tarvitseville nuorille palvelujärjestelmän pirstaleisuus, ammattiala- ja ammattiryhmäkohtaiset palvelutarpeen arviointimenetelmät sekä siilomainen työskentelytapa aiheuttavat. Nuori voi jopa kokea menettävänsä oman elämänsä kokonaishallinnan. Palvelusuunnitelmien yhdistämisestä ja vastuutyöntekijästä näyttävätkin hyötyvän eniten ne, joilla on päällekkäisiä palveluja, mutta  vähän omia voimavaroja.

Kuopion kokeilussa kehitetyn ja kokeilulain valtuuksin toteutetun toimintamallin muuttaminen pysyväksi käytännöksi edellyttäisi muutosta 16 voimassa olevaan lakiin, joissa viranhaltijaa velvoitetaan laatimaan asiakkaalleen jonkinlainen palvelusuunnitelma. Tämä osoittaa, miten vaikeaa on rakentaa aidosti nuorten omia voimavaroja tukevia palveluita, ja että asiakastiedon hyödyntämisongelmat eivät johdu pelkästään teknologioista. Kokeilulain päättyessä 31.12.2016 asiakassuunnitelmien yhdistämismahdollisuus loppuu. Lähes kaikki kokeilupaikkakunnat ovat jättäneet valtiovarainministeriöön ehdotuksensa palvelusuunnitelmien yhdistämiskokeilun jatkamista SOTE-uudistuksen valmisteluvaiheen yli ja mahdollisen asiakassuunnitelmien yhdistämiseen liittyvän pysyvän lainsäädäntövalmistelun ajaksi.

Nuoren äänen kuuleminen ja häntä koskevan tiedon yhdistäminen on monillekokeiluun osallistuvista nuorista avannut tietä ja luonut uskoa tulevaisuuteen. Erästä nuorta kokeilun päättyminen erityisesti huolestuttaa: ”Miten minun käy, jos tämä loppuu?”

Anna-Mari Juutinen Markku Tervahauta Sakari Kainulainen

Lisää kommentteja

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.