Kokeileva Suomi -blogi

Kokeilukulttuuri tuli ympäristöhallinnon ytimeen

Laura Höijer Julkaisupäivä 28.10.2016 13.41 Blogit

Ympäristöhallinnossa on tällä hetkellä käynnissä parikymmentä kokeilua. Ennen kesälomia kutsuimme kokeilutyöpajaan mahdollisimman monta hallinnon kokeilijaa ja kokeiluista innostunutta. Tavoitteena oli kuulla toistemme kokeiluista, verkostoitua osaajien kesken, oppia ja kehittää yhdessä uutta. Työpajassa korostimme, että kyseessä on uusi, innostava toimintatapa, jossa keveys yhdistyy kannustavuuteen ja ketteryyteen.  

Ympäristöhallinnon kokeilut ovat hyvin monentyyppisiä. Kokeiluja voidaan luokitella eri tavoilla. Työpajassa koimme toimivaksi jaottelun T&K-tyyppisiin ja toimintatapa-tyyppisiin kokeiluihin.

T&K-tyyppisissä kokeiluista oli esillä jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät kokeilut, ravinteiden kierrättämistä edistävät kokeilut, kokeilualustat kuten Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU), koululaisten innostaminen kokeilujen kautta ympäristötiedon tuottajiksi ja käyttäjiksi sekä hotelli ekosysteemeille. Näiden kokeilujen rahoituspohja vaihtelee. Jäte- ja ravinnekokeilut ministeriö rahoittaa kärkihankerahoituksen turvin. Muut kokeilut SYKE toteuttaa erilaisella ulkopuolisella rahoituksella. Rahoituslähteitä ovat ministeriön lisäksi esimerkiksi EAKR. Keskustelussa kokeilualustojen tärkeyttä korostettiin. Alustat mahdollistavat kokeiluista oppimisen, tiedon jakamisen ja jatkuvuuden.

Toimintatapa-tyyppisistä kokeiluista esillä oli mm. osaamisen kehittämisen ja palveluiden kokeilut, ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen ja ARAn kokeilu korkotukilainahakemusten käsittelyn keventämisestä. Näiden kokeilujen kohdalla keskusteltiin siitä, mikä on kokeilun ja tavallisen kehittämistoiminnan ero. Todettiin, että kokeilut ovat tavoitteellisia mutta rajattuja. Niissä epäonnistuminen on sallittua, mutta oppia pitää.

Työpajan keskustelussa nousi esille monia hyviä havaintoja. Epäonnistumiset avaavat tärkeän oppimisen mahdollisuuden, ja siksi esimerkiksi epäonnistumisen päivää 13.10. todella kannatti juhlistaa. Osa kokeiluista ei vaadi ulkopuolista rahoitusta, mutta aika monen kokeilun toteutus on kuitenkin rahoituksesta kiinni. Rahoituslähteistä siis kaivataan enemmän tietoa, ja VNK onkin tähän nyt pontevasti tarttunut. Todettiin että johdon rooli on kokeilukulttuurin edistämisessä keskeinen. Kun johtoryhmille esitellään erilaisia hankkeita ja suunnitelmia, voisi kysyä: Voiko toimintatapaa muuttaa, tehdä toisin, kokeilemalla ensin pienemmässä mittakaavassa?

Hallituksen Kokeileva Suomi -kärkihanke on myös tuonut uutta puhtia ympäristöhallinnon kokeilutoimintaan. Edellisellä hallituskaudella rahoitimme jo vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeita. Toiminnasta tehdyn arvioinnin mukaan hankkeet olivat merkittävä avaus kokeilukulttuurin vahvistamisessa. Nyt ympäristöministeriön virkamiesjohtoryhmä on linjannut, että panostamme ministeriössä käynnissä ja suunnitteilla oleviin kokeiluihin ja tuomme kokeilukulttuuria toimintatapoihimme.

Lopuksi voi todeta, että kokeilut ovat hyvä tapa hakea innovaatioita ympäristöpoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Tehdyistä kokeiluista tulee ottaa opiksi, ja hyväksi koetut käytännöt ja ratkaisut tulee saada aiempaa laajemmin käyttöön.

Lisää kommentteja

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.