Kokeileva Suomi -blogi

Kokeiluista menestyneiksi käytännöiksi – Kokeile, arvioi, oivalla ja menesty!

Kirsi Hyytinen Eveliina Saari Julkaisupäivä 16.2.2018 11.08 Blogit

Kokeilut ovat arkipäivää julkisella sektorilla. Osa lupaavista kokeiluista kuihtuu jäädessään uusien kiinnostavampien kokeilujen jalkoihin. Kokeilujen uudistusvoima riippuu siitä, miten systemaattisesti kokeilut arvioidaan, miten niistä opitaan ja miten menestyksekkäästi ne skaalataan yhteiskunnan hyödyksi.  

Blogissa esitellään KUMOUS-hankkeessa (Palvelutalouden vallankumous ‒ Ihminen digitalisaation keskiössä -tutkimushankkeessa) kehitetty arviointimenetelmä, joka tukee palvelukokeilujen arviointia, arvioinneista oppimista sekä kokeilujen levittämistä.

Kokeiluista oppiminen uudistumisen edellytyksenä

Kokeilut toimivat parhaimmillaan julkisen sektorin innovoinnin ja palvelujen uudistamisen lähteenä. Kokeilujen uudistusvoima riippuu pitkälti siitä, miten onnistuneesti ne skaalataan eli valjastetaan laajemman yhteiskunnan hyödyksi. Innovaatioita ja kokeilutoimintaa koskevien tutkimusten mukaan keskeiset esteet kokeilujen siirtämisessä vakiintuneeksi käytännöksi ovat kokeilujen puutteellinen arviointi ja oppiminen. Kokeilujen hyötyjen punninta jää usein tekemättä kiirehdittäessä kohti uusia kokeiluita.

Arviointi koetaan usein työlääksi ja hallinnolliseksi taakaksi ja se annetaan helposti ulkopuolisen toimijan tehtäväksi. Arvioinnin voi kuitenkin ymmärtää uudella tavalla: se on kehittämisen, oppimisen ja oivallusten alusta. Parhaimmillaan arviointi auttaa tarkastelemaan kokeilusta syntyneitä hyötyjä ja vaikutuksia monista eri näkökulmista. Se tarjoaa areenan avoimelle vuoropuhelulle ja yhteiselle oppimiselle kokeiluun osallistuvien toimijoiden kesken.

Jotta arviointi saadaan tukemaan vuoropuhelua ja oppimista tarvitaan uudenlaisia inspiroivia ja ketterästi käytettäviä työkaluja, joiden avulla kokeilun kehittäjät ja sen levittämistä edistävät toimijat tuodaan yhteiselle oppimisalustalle jo kokeilujen aikana.  

Arvioinnin ytimessä moniarvoisuus ja toimijoiden vuoropuhelu 

KUMOUS-hankkeessa kehitettiin uudenlainen arviointimenetelmä vauhdittamaan kokeiluista oppimista. Menetelmän uutuusarvona on, että se yhdistää moninäkökulmaisen arvioinnin vuorovaikutteiseen oppimisprosessiin. Moninäkökulmaisuus arvioinnissa tekee näkyväksi kokeilujen laaja-alaiset vaikutukset. Se kiinnittää huomiota tasapainoisesti kokeilujen sosiaalisiin (ihmiseen ja yhteisöön liittyviin) ja teknistaloudellisiin piirteisiin.

Malli perustuu uusimpaan palvelututkimuksen näkemykseen, jonka mukaan on tärkeä tehdä näkyväksi sellaiset vaikutukset, jotka eivät ole materiaalisia tai helposti numeroilla mitattavissa.  Kokeilun arvo on punnittava myös sen kautta, millaisia inhimillisiä seurauksia ja kokemuksia se on saanut aikaan käyttäjissä ja lähiyhteisössä. Kokeilujen laaja-alaiset vaikutuksia tarkastellaan mallissa seuraavien ulottuvuuksien avulla: vaikutukset kansalaisiin, työntekijöihin ja väestöön sekä maineeseen, palvelujen ja teknologioiden yhteensopivuuteen ja talouteen.

Kokeilut käytäntöön – arviointimenetelmässä kokeilun toteuttajat, niiden käyttäjät ja kokeilutoimintaa resursoivat tahot kootaan yhteiseen arviointiakvaarioon. Yhdessä he punnitsevat kokeilun onnistumista ja suunnittelevat kehittämisaskeleita kokeilun levittämiseksi. Myös kokeilun epäonnistumisesta voidaan oppia yhdessä. Parhaimmillaan arviointi toimii kehittäjäjoukon yhteisenä oppimisalustana läpi kokeilun. Vuoropuhelu tukee oppimista vain aktiivisen kuuntelun kautta. On pysähdyttävä kuuntelemaan omasta näkövinkkelistä poikkeavaa käsitystä. Menetelmä tarjoaa oppimiselle aktiivisen kuuntelemisen, ymmärtämisen ja yhteisen oivalluksen–prosessin. Tilan, jollaisista nykytyöelämän rytmissä tuntuu olevan pulaa.

Ei riitä, että yksi henkilö tekee arvioinnin kirjoituspöytätyönään. Kun arviointi tehdään yhdessä oppien ja ottamalla huomioon tasavertaisesti ihmislähtöisiä, yhteiskunnallisia, teknologialähtöisiä sekä taloudellisia näkökulmia, avautuu uusi näkymä kokeilun laajempaan käyttöön. Samalla löytyy uusia vastuunkantajia ja tukea kokeilun levittämiselle. Uudenlainen moninäkökulmaisuuteen ja vuorovaikutukseen nojaava arviointiosaaminen luo perustan kokeilukulttuurin kestävyydelle ja vaikuttavuudelle.


Kokeilut käytäntöön- menetelmän levittäjinä toimivat KUMOUS-konsortion tutkimustoimijoiden lisäksi Suomen Arviointiyhdistys, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, KARVI, Kuntaliitto sekä VNK:n kokeileva Suomi -tiimi. VNK jakaa työkirjaa painettuna omissa tilaisuuksissaan.

Maksuttoman Kokeilut käytäntöön -työkirjan saa ladattua tästä.

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.