Kokeileva Suomi -blogi

Kokeiluista käytäntöön: Harjoittelijana Kokeilevassa Suomessa

Mikko Vesterinen Julkaisupäivä 7.9.2018 11.15 Blogit

Julkinen sektori tai byrokratia ovat sanoja, jotka moni suomalainen yhdistää kankeuteen, kasvottomuuteen ja verkkaiseen toimintaan. Pahimmillaan julkisen sektorin instituutiot mielletään linnakkeiksi, joiden toimintatapoja on yhtä helppo muuttaa kuin Olavinlinnan rakenteita. Mielikuvat vastaavat kuitenkaan harvoin todellisuutta.

Itse pääsin haastamaan omia mielikuviani, kun aloitin syyskuussa valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi –tiimin korkeakouluharjoittelijana. Jo ensimmäisinä päivinä sain heittää yleiset mielikuvat kankeasta ja jäykästä valtionhallinnosta romukoppaan. Kokeileva Suomi on malliesimerkki siitä, miten valtionhallinto pystyy tukemaan yksilöiden ja yhteisöjen luovuutta. Erityisesti pienkokeiluiden edistämisessä ja tukemisessa valtio pystyy toimimaan tarpeeksi vahvana alustana, jotta ideoilla on mahdollisuus kasvaa ajatuksia suuremmaksi.

Tämän takia on ollut hienoa huomata, että Kokeileva Suomi –hanke on luonut yhdeksi kärjeksi matalan kynnyksen osallistumisen. Tämä on konkretisoitunut Kokeilun paikka -nimisellä verkkosivulla, joka toimii alustana erilaisten ideoiden rahoitukselle, toteutukselle ja toimijoiden verkostoitumiselle. Tätä kautta julkinen sektori on paljastunut ketteräksi ja joustavaksi toimijaksi, jonka keskeisenä teemana on auttaa erilaisten toimijoiden ideoiden kehittämistä käytäntöön. Ei ehkä ensimmäinen asia, joka tulee julkisesta sektorista mieleen!

Seuraava haaste on miettiä, miten saamme kokeilujen tulokset osaksi yhteiskunnallisia rakenteita ja päivittäistä käyttöä. Kokeilu kokeilemisen takia ei ole itseisarvoista. Kokeilemisen perusideana on tuottaa tietoa, joka muuten ei olisi paljastunut. Parhaimmillaan uuden tiedon avulla pystytään luomaan pysyvämpiä rakenteellisia muutoksia, jotka vastaavat paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeisiin.

Kokeilukulttuurin edistämisellä voidaan nähdä olevan myös avoimuutta ja epäonnistumisen hyväksyntää lisäävä vaikutus. Kokeiluihin kuuluu luonnollisesti epäonnistuminen. Onnistuakseen on epäonnistuttava, mutta tämä vaatii ilmapiiriä, joka on avoin, keskusteleva ja hyväksyy epäonnistumisen mahdollisuuden. Kokeilukulttuurin edistämisessä ei siis ainoastaan ole kyse yhteiskunnallisen joustavuuden ja ketteryyden lisäämisestä vaan ennen kaikkea ilmapiirin muuttamisesta.

Edessä on kolme kuukautta mielenkiintoisia tapahtumia ja valtavasti uutta tietoa omaksuttavaksi. Heti lokakuun alkupuolella järjestetään kokeiluviikko, jossa on mahdollista tutustua kokeiluihin eri puolilta Suomea. Marraskuussa puolestaan järjestetään Kokeilevan Suomen tulosseminaari, jossa keskustellaan hankkeen tuloksista ja kokeilukulttuurin nykytilasta. Tilaisuus on ihanteellinen mahdollisuus saada kokonaiskuva viimeisien vuosien työstä kokeilukulttuurin edistämisessä.

Jo nyt minulle on valjennut, kuinka laajan, monipuolisen ja tärkeän yhteiskunnallisen aiheen parissa pääsen työskentelemään. Kokeilut voidaan nähdä avaimena muutokseen. Oma tavoitteeni on harjoittelun aikana pyöritellä tuota muutoksen avainta mahdollisimman monesta kulmasta ja omaksua niin monta erilaista näkökulmaa kokeiluihin kuin mahdollista. Samalla pyrin olemaan itselleni armelias omien virheideni edessä. Kuuluvathan ne oleellisena osana kokeilukulttuurin ilmapiiriin.

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.