Kokeileva Suomi -blogi

Kokeiluetiikkaa ja luotettavaa tietoa kokeiluista

Oskari Nokso-Koivisto Julkaisupäivä 28.6.2016 15.11 Blogit

Suomessa halutaan tehdä kasvavissa määrin yhteiskunnallisia kokeiluita. Kasvun taustalla on muun muassa Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattu kokeilukulttuurin kärkihanke.

Kokeiluiden tarve pohjaa ajatukseen hyvästä sääntelystä. Hyvän sääntelyn ideaan taas kuuluu se, että päätösten erilaiset vaikutukset on etukäteen arvioitu, ja että erilaisia päätösvaihtoehtoja on tasapainoisesti punnittu. Kyse on kansainvälisestä trendistä, joka näyttää entistä voimakkaammin rantautuvan myös Suomeen.

Yhtäältä kokeiluiksi voidaan kutsua ruohonjuuritason toimintaa, jossa halutaan ketterästi saada kokemuksia uusista toimintatavoista. Toisaalta kokeilulla voidaan tarkoittaa tieteellisiin menetelmiin perustuvia hankkeita, joilla saadaan luotettavaa tietoa erilaisten politiikkatoimien toivotuista ja ei-toivotuista vaikutuksista. On kuitenkin huomioitava, että mikäli tällaista luotettavaa tutkimustietoa tavoittelevaa kokeilua ja sen arviointia ei toteuteta asiantuntevasti ja huolellisesti, kokeilusta saatu tieto ei ole luotettavaa. Pahimmillaan huonosti tehdyt kokeilut johtavat vääriin johtopäätöksiin ja sitä myöden epäonnistuneisiin päätöksiin ja huonoihin käytäntöihin päätösten toimeenpanossa.

Yhteiskunnallisten kokeilujen perustavanlaatuinen eettinen ja perustuslaillinen kysymys kumpuaa siitä, että saadaksemme luotettavaa tietoa erilaisten yhteiskunnallisten toimien vaikutuksista joudumme kohtelemaan ihmisiä keskenään eri tavoin ja näin poikkeamaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Kokeilujen kohdalla joudutaankin punnitsemaan, missä tapauksissa tämä yhdenvertaisuudesta poikkeaminen on eettisesti ja perustuslaillisesti hyväksyttävää koko yhteiskuntaa hyödyttävän tiedon saamiseksi. Missä tapauksissa sitä ei pitäisi tehdä?

Pohjoismaissa kerätään yhteiskunnallisesta toiminnasta ainutkertaisen laadukasta dataa, mikä mahdollistaa luotettavien kokeilujen kustannustehokkaan toteuttamisen. Pohjoismaisen rekisteriaineiston tekee erityisen kiinnostavaksi se, että aineistoja on mahdollista yhdistellä monista lähteistä. Kokeilutoimintaa kehittämällä Suomesta on kohtuullisin kustannuksin rakennettavissa maailman paras kokeiluympäristö, joka houkuttelee maailman johtavat yhteiskuntatieteilijät tutkimaan juuri Suomea ja tuottamaan tietoa nimenomaan meidän yhteiskunnastamme.

Vuoden alusta lähtien olemme Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen, valtioneuvoston kanslian ja ajatushautomo Demos Helsingin kanssa tehneet yhteistyötä tällä saralla. Sen tavoitteena on ollut avata luotettavaa tutkimustietoa tavoittelevan kokeilutoiminnan tutkimuksellisia reunaehtoja sekä jäsentää kokeilutoiminnan eettistä ja oikeudellista viitekehystä. Työssä on hahmoteltu yhteistyömallia johtavien akateemisten kokeiluasiantuntijoiden ja kokeiluita suunnittelevien virkamiesten välille. Parhaimmillaan yhteistyö voisi tarjota päätöksentekijöille mahdollisuuden kokeiluiden laadun varmistamiseen ja tutkijoille pääsyn kansainvälisilläkin mittareilla arvioituna ainutkertaisen kiinnostavan aineiston pariin.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.