Kokeileva Suomi -blogi

Kohti työhön kannustavaa sosiaaliturvaa: perustulokokeilu käynnistyy

Anu Vehviläinen Julkaisupäivä 12.9.2016 15.25 Blogit

Sosiaaliturvan ja työnteon parempaan yhteensovitukseen tähtäävä perustulo on ollut vuosien ajan useiden puolueiden tavoitteena. Sipilän hallitus on nyt ensimmäinen hallitus, joka lähtee asiassa konkreettisesti liikkeelle ja toteuttaa hallitusohjelmansa mukaisesti perustulokokeilun Suomessa.

 Ensi vuoden alussa alkavaan kokeilun ensimmäiseen vaiheeseen on tarkoitus ottaa mukaan Kelan työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavia henkilöitä. Kohdejoukko valittaisiin satunnaisotannalla ja olisi 2000 henkilöä. Kokeilussa mukana olevat 25-58 -vuotiaat henkilöt saisivat kuukaudessa 560 euroa verotonta perustuloa. Kokeilun ensimmäisen vaiheen tavoitteena on saada näyttöä siitä, kannustaako perustulo työllistymiseen.

Hallituksella on tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa kokeilua myöhemmin tehtävin päätöksin varatun 20 miljoonan euron määrärahan puitteissa. Harkittavaksi tulevat muun muassa alueellisen kokeilun toteuttaminen, jotta saisimme selville, miten perustulo vaikuttaa yhteisön toimintaan ja millaisia verkostovaikutuksia sillä on. Kokeiluun voisi mahdollisesti yhdistää myös verotuksen uudistamisen elementtejä ja perustulon tasokin voisi vaihdella. Mielestäni hallituksen on linjattava kokeilun jatkoaskelista välittömästi sen jälkeen, kun tutkijaryhmän loppuraportti valmistuu marraskuussa. Perustulokokeilun toinen vaihe voisi näin ollen käynnistyä vuonna 2018.

Hallitus on käynnistänyt myös kansallisen tulorekisterin toteuttamisen osana julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Reaaliaikainen tulorekisteri luo pohjan työtulojen, sosiaalietuuksien ja verotuksen yhteensovittamiselle tulevaisuudessa. Tukiin liittyvää byrokratiaa voidaan helpottaa, kun rekisteri tulee käyttöön vuonna 2019. Tulorekisteriin kerättävien tietojen täysimääräinen hyödyntäminen yhdistettynä perustulokokeilusta saataviin kokemuksiin mahdollistaa sosiaaliturvajärjestelmän laajemman uudistamisen seuraavalla vaalikaudella.

Ensi vuoden alussa käynnistyvä perustulokokeilu onkin nähtävä ensimmäisenä vaiheena matkalla kohti 2020-luvun sosiaaliturvaa. 

Kokeilutoiminnan edistäminen nostettiin hallitusohjelmassa yhdeksi toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeeksi. Kärkihankkeesta vastaavana ministerinä on ollut hienoa nähdä millaisella intensiteetillä ja ilolla kokeilukulttuuria on lähdetty monin paikoin viemään eteenpäin.

Osa kokeiluista on hallitusohjelman mukaisia isompia strategisia kokeiluja, jotka vaativat lainsäädäntömuutoksia käynnistyäkseen. Jotkut käynnistymässä olevista kokeiluista ovat syntyneet useamman kärkihankkeen yhteisintressistä, kuten digikuntakokeilu. Tämä kokeilu tähtää digitalisaation parempaan hyödyntämiseen ja hyvien digikäytäntöjen leviämiseen kunnissa.

Arkisimmillaan kokeilukulttuurin mukaisesti toimiminen  ja pienkokeilut ovat ruohonjuuritason ja arjen tekoja kokeilevan toiminnan ottamiseksi käyttöön lähiympäristöissä, työpaikoilla, organisaatioissa ja yhteisöissä. Arjen kokeilukulttuurin ydintä on, että asioita ja toimintatapoja uudistetaan tekemällä ja toimimalla, ei niinkään työpöydän ääressä suunnitellen tai pitkissä palavereissa pohtien.

Kansalaisyhteiskunnan ja pienkokeilujen tueksi olemme tekemässä kokeilutoiminnan digitaalista rahoitusalustaa, jonka innovatiivinen hankinta on käynnistymässä. Alueellista kokeilutoimintaa ryhdytään kiihdyttämään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.