Kokeileva Suomi -blogi

Kehittyykö demokratia kokeillen? Arviointi demokratiakokeilijoiden apuna

Julkaisupäivä 1.6.2018 11.11 Blogit

Demokratian parantamiseksi on tehty ja tekeillä kokeiluja eri aluetasoilla, niin edustuksellisen järjestelmämme korjausliikkeiksi kuin sen täydentämiseksi suoremmalla tekemisen demokratialla. Kokeilujen kirjo ulottuu kansalaisraadeista ja osallistuvasta budjetoinnista aikapankkitoimintaan ja kansalaisten ideoiden resursointia mahdollistaviin alustoihin kuten Kokeilun paikka.

Tarve uudistaa demokraattista järjestelmäämme on ilmeinen, mutta miten kokeilut oikeastaan kytkeytyvät laajemman muutoksen aikaansaamiseen? Miten erityisesti tutkimustyötä hyödyntäviä demokratiakokeiluja saataisiin hyödynnettyä tehokkaasti? Millaiset arvioinnin tavat voisivat auttaa demokratiakokeilujen tulosten ja vaikutusten kanavoitumista demokratian uusiutumiseen paitsi pienin askelin myös isosti?

Näitä kysymyksiä olemme pohtineet valmistellessamme demokratiakokeiluja kolmessa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamsssa tutkimushankkeessa. Kansalaisuuden kuiluihin ja kupliin paneutuvassa BIBU-hankkeessa on syntynyt ajatus Demokratiakiihdyttämöstä, joka nyt ollaan rakentamassa demokratiakokeilujen hyödyntämistä palvelevaksi verkkoalustaksi sekä demokratian kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten yhteisöksi. Kiihdyttämössä tehdään kokeiluja, ne dokumentoidaan verkkoalustalle ja niitä pyritään levittämään ja skaalaamaan sekä alustan että erilaisten tapahtumien, koulutusten ja vertaisyhteisöjen kautta. 

Digitaalisisia diplomaatteja, maakunnallista deliberaatiota ja yhteistä tietopohjan luomista 

Valmisteilla on kokeilu muun muassa digitaalisista diplomaateista, jossa testataan uudenlaisia menetelmiä konfliktien ratkaisemiseen verkossa ja pyritään siten mahdollistamaan demokratiaan oleellisesti kuuluva rakentava julkinen keskustelu. Lisäksi BIBUssa kokeillaan esimerkiksi yhä suositummaksi nousseen osallistuvan budjetoinnin kehittämistä niin, että siihen osallistuisivat myös muut kuin valmiiksi aktiiviset kansalaiset, mikä on usein ollut osallistuvan budjetoinnin hankkeiden haaste. 

PALO-hankkeessa tavoitteena on yleisellä tasolla kehittää demokraattisten järjestelmien kapasiteettia tehdä tulevat sukupolvet paremmin huomioivia päätöksiä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa testaamalla uusia institutionaalisia ratkaisuja kansalaisosallistumisen ja pitkäjänteisyyden tukemiseksi. Kokeilut tähtäävät kansalaisten ja päättäjien aikaperspektiivien pidentämiseen deliberatiivisen kansalaiskeskustelun avulla. Lisäksi kokeiluilla pyritään kehittämään tapoja kytkeä deliberatiiviset osallistumismallit osaksi edustuksellisia ja hallinnollisia päätöksentekoprosesseja.

Ensimmäinen PALOn kokeilu on deliberatiivinen kansalaiskokous, joka toteutetaan mahdollisesti maakuntavaalien yhteydessä. Siinä satunnaisesti valitut kansalaiset keskustelevat ennakkoon määritellystä kysymyksestä fasilitoiduissa pienryhmissä, jolloin pystytään turvaamaan eri näkemysten esille tuominen keskustelussa. Kansalaiskokouksen tuotokset pyritään kytkemään päätöksentekoon, ja niistä tiedotetaan laajasti myös kansalaisille.

Toinen kokeilu koskee satunnaisesti valitun kansalaisraadin käyttöä kunnallisen kansanäänestyksen yhteydessä pilottikunnassa vuonna 2019. Kansalaisraati arvioi kansanäänestysvaihtoehtojen vaikutuksia sekä laatii niistä kirjallisen kannanoton, joka jaetaan kaikille äänestäjille. Kokeilussa sovelletaan Yhdysvaltojen Oregonissa käytössä olevaa kansalaisaloitteiden arviointimenettelyä (Citizens’ Initiative Review eli CIR). Tutkimusten mukaan menettely on Oregonissa lisännyt äänestäjien tietotasoa ja pyrkimystä etsiä lisätietoa kansanäänestyksen aiheesta.

Lisäksi PALO-hankkeessa kehitetään verkostomaista yhteistyömallia vaihemaakuntakaavan laadintaprosessiin sekä keskustelevaa taloudellista arvottamista maisema-arvokaupassa. Kokeiluja arvioidaan 1) yksilövaikutusten osalta, eli miten ne vaikuttavat osallistujien asenteisiin, 2) päätösvaikutusten osalta, eli miten ne kytkeytyvät päätöksentekoprosesseihin, että 3) yleisövaikutusten osalta, eli miten ne vaikuttavat laajemman yleisön asenteisiin ja mielipiteenmuodostukseen.

CORE-hankkeessa parannuksia demokratiaan etsitään osana ympäristösuunnittelun ja -päätöksenteon kääntämistä uudelle yhteistoiminnan aikakaudelle. Kokeiluilla selvitetään uudenlaisten yhteistoiminnallisten menetelmien toimivuutta reilujen, viisaiden ja tehokkaiden ratkaisujen löytämisessä mutkikkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten kysymyksiin maankäytöstä, kaivostoiminnasta ja siirtymisestä uusiutuvaan energiaan. Kokeiluissa kansalaiset eivät vain osallistu vaan ratkaisevat ongelmaa yhdessä muiden kanssa. Suunnitteilla on kokeiluja mm. yhteisen tietopohjan luomisesta, fasilitoiduista neuvotteluista ja politiikkadialogeista. Kokeilujen arvioinnissa keskeinen näkökulma on, miten kokeilut vaikuttavat yksilöiden ja organisaatioiden yhteistoimintavalmiuksien sekä laajemmin yhteistoiminnan kulttuurin kehittymiseen. 

Demokratiakiihdyttämö voisi yhdistää arviointiammattilaiset ja demokratiatoimijat

Demokratiakokeilujen arviointia tuntuu hyödylliseltä lähestyä Senja Laakson ja Annukka Bergin esittämän neljän näkökulman  kautta. Meitä ja muita kokeilijoita voisivat auttaa mallin pohjalta jäsennetyt esimerkit siitä, miten muissa demokratiakokeiluissa on arvioitu kokeiluilla hankitun tiedon laatua, kokeilun vaikutuksia toimintatapoihin, kokeilun oppien leviämistä muualle, ja erityisesti kokeilun merkitystä lopulta yhteiskunnan muuttamisessa.

Demokratiakiihdyttämö voisi olla avuksi ainakin tarjoamalla näitä esimerkkejä. Miten kiihdyttämöstä voisi kehittyä paikka, joka myös kohtauttaisi demokratian ja arvioinnin asiantuntijat ja muut demokratian kehittämisestä kiinnostuneet yhdistämään voimiaan demokratian parantamiseksi? Millaisia sisältöjä ja yhteisön toimintatapoja kiihdyttämöön tulisi kehittää? Mitä eri organisaatiot, yksilöt ja muut toimijat yhteiskunnan eri sektoreilla voisivat tehdä demokratian parantamiseksi kokeilujen ja arviointitoiminnan kautta?

Tervetuloa mukaan keskustelemaan näistä ja muista demokratiakokeilujen arviointiin liittyvistä kysymyksistä kanssamme aamukahveilla 7.6 klo 8.30-10.00 Valtimossa

Keskustelu jatkuu samana päivänä Kuntademokratiaverkoston avoimessa tapaamisessa, jossa paneudutaan myös erityisesti osallisuuden arviointiin ja mittaamiseen.
 

Maija Faehnle
Julia Jousilahti
Maija Jäske


Lähteet

Kiiski Kataja, E. 2017. Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta. Sitra muistio, Sitra.  https://media.sitra.fi/2017/03/15133803/Demokratian_vaikeuksista_kohti_tulevaisuuden_osallisuutta.pdf

Sirkkanen, H. & Jousilahti, J. (toim.) 2012. Uusi demokratia. Yhteenveto foorumin tarinasta, viesteistä ja taustasta. Sitra. https://www.scribd.com/doc/85217864/Uusi-Demokratia-foorumin-yhteenveto

Warren, Mark E. and Gastil, John. 2015. Can Deliberative Minipublics Address the Cognitive Challenges of Democratic Citizenship? Journal of Politics 77:2, 562–74.

 

 

 

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.