Lastensuojelua kehittämässä - Tammikuun Kuukauden kokeilu on THL:n pilotti

31.1.2019 10.43
Uutinen
Lastensuojelua kehittämässä - Tammikuun Kuukauden kokeilu on THL:n pilotti
THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius

Kokeileva Suomi on myöntänyt tammikuun Kuukauden kokeilu -kunniamaininnan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lastensuojelun systeemisen toimintamallin pilotille. Mallin tavoitteena on luoda parempaa vuorovaikutusta asiakkaiden ja työntekijöiden välille sekä saada enemmän tukea lastensuojelun työntekijöille. Pilotti on osa lapset ja perheet -muutosohjelmaa (Lape), joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Lastensuojelu on ala, jossa ollaan tekemisissä vaikeiden aiheiden kanssa, ja työ on usein raskasta ja haastavaa. THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius kertoo, että jo pitkään on ollut tiedossa, että lastensuojelun työntekijät kuormittuvat ja joutuvat toimimaan liikaa yksin.

Usein sosiaalityössä työtä tehdään joko yksin tai pareittain. Nyt pilotoitavassa mallissa työn tukena toimii ”systeeminen lastensuojelutiimi”, joihon kuuluu sosiaalityöntekijöiden lisäksi myös perheterapeutti. Tavoitteena on että koko tiimi tuntee asiakkaana olevien lasten ja perheiden tilanteen. Perheiden näkökulmasta olennaista mallissa on luottamuksellisen suhteen luominen työntekijöiden ja asiakkaiden välille. Malli vahvistaa konkreettisesti asiakkaiden osallisuutta kun ratkaisuja etsitään perheiden hankaliin tilanteisiin yhdessä.

Tiimityöskentely tarjoaa lastensuojelun työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille rakenteet, joissa lapsen tilannetta pohditaan ja suunnitellaan yhdessä. Juridisen vastuun lapsen asioista kantaa edelleen lastensuojelussa lapsen vastuusosiaalityöntekijä, mutta tiimi tukee työskentelyä tuomalla mukaan monipuolisia näkökulmia ja vähentämällä yhteisen pohdinnan avulla työntekijöiden henkistä kuormaa.

Vuorovaikutus takaisin

Yksi kokeilukulttuurin kantavia ajatuksia on se, että pyörää ei kannata keksiä joka kerta uudelleen, vaan katsoa mitä muualla on jo tehty ja soveltaa parhaita käytäntöjä omaan arkeen sopiviksi. Näin on tehty myös systeemisen lastensuojelun toimintamallin kohdalla, sillä malli on kehitetty alun perin Lontoon Hackneyssä. Sieltä malli on tuotu soveltuvilta osin Suomeen, ja pilottien avulla selvitetään nyt sitä, miten malli toimii Suomen varsin erilaisessa toimintaympäristössä.

Systeemisen lastensuojelun kouluttajana toimiva Katarina Fagerström kertoo, että Hackneyssä mallin kantava ajatus on ollut ”Reclaiming social work”, jonka voisi vapaasti suomentaa iskulauseeksi ”otetaan sosiaalityö takaisin”. Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalityössä on tarve nostaa työskentelyn keskiöön vuorovaikutukseen perustuva muutostyö ja asiakkaiden kohtaaminen. Lakisääteiset velvoitteet on lastensuojelussa aina hoidettava hyvin, mutta hyvinvointia lasten ja perheiden elämässä saa aikaan  suhdeperustainen luottamukseen perustuva työskentely ja tuki.  

Vaikutukset eivät näy heti

Mallin pilotointi on edennyt vaiheittain. Katarina Fagerström kokosi mallin tietoperustaa raportiksi vuonna 2016. Vuonna 2017 suomalainen asiantuntijaryhmä pohti, millainen voisi olla mallin suomalainen sovellus. Keväällä 2017 ryhdyttiin kouluttamaan tiimikouluttajia, jotka ovat vieneet tietoa maakuntiin kouluttamalla lastensuojelutiimejä. Vuoden 2018 loppuun mennessä koulutuksen saanteita tiimejä on kertynyt jo noin sata. Uusia tiimikouluttajia koulutetaan vuonna 2019.  

Toimintamalli on iso muutos suomalaiseen lastensuojelun palvelujärjestelmään. Mallin käyttöönoton ensimmäisiä vaiheita on tutkittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä arviointitutkimuksessa. Elina Aaltion ja Nanne Isokuortin laatima raportti julkaistaan lähiviikkoina. THL:n Petrelius kuitenkin muistuttaa, että vaikutusten esiin saaminen tutkimuksella vaatii aikaa. Uusi toimintatapa on saatava ensin juurtumaan ja vakiintumaan ja asiakastyötä on voitava tehdä riittävän pitkään, jotta asiakastason tietoa alkaa kertyä. Lastensuojeluperheissä muutosprosessit etenevät joskus nopeasti, mutta usein muutokset voivat viedä pidemmän ajan, joskus jopa vuosia.

Vaikka mallin käyttöönotossa on ollut myös haasteita, on kuitenkin hienoa että valtaosa tutkimukseen osallistuneista sosiaalityöntekijöistä toivoo mallille jatkoa, sanoo Petrelius. Hän muistuttaa myös, että laajemman muutoksen aikaansaamiseksi koko palvelujärjestelmän pitäisi muuttua, pelkkä lastensuojelutyön muutos ei siihen riitä. Varsinkin ennaltaehkäisevää työtä tarvitaan.  

kokeilut