TE-palvelut 2024 -uudistus: Ministerityöryhmä linjasi muutoksista hallituksen esitysluonnokseen lausuntopalautteen pohjalta

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 7.7.2022 14.21
Tiedote
Kuvituskuva, jossa aihetunniste #TEpalvelut2024.

Lausuntokierros TE-palvelut 2024 -uudistuksen lakiesitysluonnoksesta päättyi 27.6.2022. Määräaikaan mennessä saatiin 373 lausuntoa. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä teki palautteen pohjalta 7.7. tiettyjä uusia linjauksia muun muassa kuntien järjestämisvastuun, palveluiden tuottamisen ja rahoitusmallin osalta. Esityksen suuret linjat pysyvät ennallaan ja esitys etenee seuraavaksi laintarkastukseen.

Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka tukee työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta ja alueen elinkeinoelämän tarpeita. 

Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.

”Hallitus toteuttaa nyt merkittävän uudistuksen ja tuo työllisyyspalvelut uuteen aikaan. TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita – niin työnhakijoita kuin työnantajia. Kunnilla ja alueilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja, jolloin pystytään huomioimaan paikalliset tilanteet niin työttömyyden hoidossa kuin työvoimapulan ratkaisemisessa”, ministerityöryhmän puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Kuntien järjestämisvastuuseen tiettyjä poikkeuksia

Esitysluonnoksessa järjestämisvastuun kriteerinä on 20 000 henkilön työvoimapohja; kuntien tulee tarvittaessa luoda yhteinen työllisyysalue muiden kuntien kanssa, jotta kriteeri täyttyisi. Yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulisi olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.  

Ministerityöryhmä linjasi 7.7., että poikkeuksen myöntämiselle alun perin esitetty 17 000 henkilön työvoimapohjan alaraja poistetaan. Järjestämisvastuun poikkeuslupaa voitaisiin hakea saaristoisuuden, pitkien etäisyyksien sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi sekä muutamien palvelujen järjestämiseen, niiden tarpeeseen sekä kustannuksiin liittyvien erityisten tekijöiden perusteella.

Kaikkia poikkeuslupia koskisi vaatimus siitä, että kunta tai työllisyysalue on osoittanut riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työllisyyspalvelujen järjestämiseksi, ja ettei palvelutaso heikkenisi poikkeuksen seurauksena. Kunnan tai työllisyysalueen tulisi hakea poikkeuslupaa valtioneuvostolta ja liittää hakemukseen suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä. 

Uudistuksen voimaantulo siirrettäisiin alkamaan 1.1.2025.

Palvelujen tuottaminen kuntien yhteistoiminnassa

Esitykseen lisättiin uusi pykälä liittyen palveluiden tuottamiseen. Päätöksissä, jotka koskevat työvoimapalvelujen tuottamista kuntien yhteistoiminnassa, otettaisiin ministerityöryhmän linjauksen mukaan huomioon yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien olemassa oleva toiminta, työllisyysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve ja muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet. Yhteistoiminnassa olevat kunnat voisivat sopia viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä kuntalain säännöksistä poiketen.

Muutoksia rahoitusmalliin toimivuuden parantamiseksi

Ministerityöryhmä päätti muuttaa kunnille siirtyvien työvoimapalveluiden rahoituksen jakoperusteita. Laajan työttömyyden painoarvoa nostettaisiin rahoitusmallissa 30 prosentista 50 prosenttiin ja työikäisen väestön painoarvoa alennettaisiin 70 prosentista 50 prosenttiin. Kuntakompensaatiossa säilytetään poikkileikkausvuoden tarkastelu, mutta kompensaatiota korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti, jolloin kompensaatio ei vuosien saatossa reaalisesti alene. Tällä pyritään parantamaan rahoitusjärjestelmän toimivuutta.

Työllisyyden edistämisen valtakunnallisen neuvottelukunnan tehtäviin lisättäisiin rahoitusjärjestelmän toimivuuden arviointi.

Kunnat voisivat saada palkkatukea myös jatkossa

Kuntien olisi jatkossakin mahdollisuus saada palkkatukea työllistämiseen, samoilla ehdoilla kuin muidenkin työnantajien. Palkkatuen käytön kehitystä seurattaisiin erityisesti alueellisissa yhteistyö- ja arviointikeskusteluissa.

Käyttövelvoite valtion asiakastietojärjestelmään

Kunnille tulisi käyttövelvoite valtion asiakastietojärjestelmään, jotta asiakastietojen kirjauskäytännöt pysyvät yhtenäisinä, asiakastietojen käsittelyyn liittyviä tietoturva- ja -suojariskejä voidaan vähentää, vältetään hankintalainsäädännöstä aiheutuvat haasteet sekä hillitään tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia ja siten muutoksen taloudellisia vaikutuksia.

Lisäksi lausuntopalautteen pohjalta esitykseen tehtiin useita pienempiä tarkennuksia. 

Hallituksen esitys etenee seuraavaksi laintarkastukseen ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Kunnille palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi 1. tammikuuta 2025.

 

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Mikko Heinikoski, p. 0295 047 175  
hallitusneuvos Jan Hjelt, TEM, p. 0295 048 940 (15.7. saakka)
neuvotteleva virkamies Lari Anttonen, TEM, p. 0295 047 088 (18.7. lähtien)

Tuula Haatainen