Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke vahvisti tietopohjaa

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 4.3.2022 10.26
Tiedote 64/2022

Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke on päättynyt. Hanke vahvisti tietopohjaa henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista verrattuna muihin palveluiden toteuttamistapoihin. Jatkotoimista, kuten mahdollisesta lainsäädännön uudistuksesta, päätetään seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke (2020-2021) koostui yhdeksästä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamasta valtionavustushankkeesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimasta valtakunnallisesta kehittämistyöstä, jossa olivat mukana kaikki alueelliset hankkeet. 

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Suomen oikeusjärjestelmään ja palvelurakenteeseen soveltuva henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistapa.

Henkilökohtaisessa budjetoinnissa nähtiin sekä mahdollisuuksia että riskejä

Alueelliset hanketoimijat pitivät henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksina valinnanvapautta, palvelujen monipuolistumista, joustavuutta, mahdollisuutta kokeilla erilaisten palvelujen ja tuen vaihtoehtoja, itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisyyttä. Digitaaliset ohjelmat ja menetelmät nähtiin mahdollisuutena seurata ja hallinnoida budjettia. 

Riskejä nähtiin siinä, ettei asiakas saakaan tarvitsemiaan palveluita, budjetin käytön tuki on puutteellista ja budjetin määrittely ja hallinta on vaikeaa ja monimutkaista. Lisäksi pelättiin kustannusten nousua tai toisaalta henkilökohtaisen budjetin pitämistä säästökeinona. 

Osa hanketoimijoista piti tarpeellisena, että henkilökohtaisesta budjetoinnista säädettäisiin laissa. Toisaalta korostui näkemys, jonka mukaan henkilökohtaistamisen periaatetta voidaan toteuttaa myös muilla palveluiden järjestämistavoilla kuin henkilökohtaisella budjetoinnilla. Tämä edellyttää, että vammaispalveluiden ja vammaissosiaalityön käytäntöjä uudistetaan, asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja osaamista vahvistetaan ja turvataan vammaistyön riittävä henkilöstö.  

Alueellisissa hankkeissa kehitettiin monenlaisia työkäytäntöjä ja menetelmiä, jotka tukevat asiakaslähtöistä ja yksilöllistä palveluiden suunnittelua ja toteutusta. Hyviä käytäntöjä on kuvattu www.innokyla.fi-sivuilla.

Hankkeessa tehtiin ehdotus Suomen henkilökohtaisen budjetoinnin mallista

Hankkeen keskeisenä tuloksena on THL:n laatima julkaisu, johon sisältyy lakiesityksen muotoon laadittu ehdotus Suomen henkilökohtaisen budjetoinnin mallista ja sitä koskevasta lainsäädännöstä. 

Henkilökohtainen budjetointi määriteltiin palvelujen järjestämistavaksi, jossa käyttäjä valitsee ja hankkii palveluita hänelle myönnetyllä henkilökohtaisella budjetilla. Budjetin suuruus perustuu käyttäjän yksilölliseen palvelutarpeeseen.

Henkilökohtaista budjetointia tukevia elementtejä on mukana lainsäädännön uudistuksessa

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Hallitusohjelmaan mainitaan myös vammaisten henkilöiden henkilökohtaisten budjettien kokeilut, joiden yhteydessä arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. 

Henkilökohtainen budjetointi ei sisälly nyt lausunnolla olevaan vammaispalvelulainsäädännön uudistusesitykseen. Lakiin on kuitenkin tarkoitus esittää joitakin henkilökohtaista budjetointia ja sen mahdollista käyttöönottoa tukevia elementtejä. Tällainen on esimerkiksi tuettu päätöksenteko.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, p. 0295 163405, [email protected]
lakimies Sirkka Sivula, p. 0295163007, [email protected]