Kokeileva Suomi -blogi

Nobelisti Thaler – vastavirran ekonomisti

Markus Kanerva Julkaisupäivä 16.10.2017 10.05 Blogit

Tiedättekö, kuka taloustieteen professori on sanonut, että ”kansantaloustieteen tohtoriopinnot vievät opiskelijoilta kyvyn käyttää tervettä järkeä”? Kyseessä on Richard H. Thaler, vuoden 2017 taloustieteen nobelisti, jonka uraa voi kuvata pyrkimykseksi tuoda tervettä järkeä kansantaloustieteen rationaalisuutta korostaviin malleihin ihmisten käyttäytymisestä.

Thaler väitteli kansantaloustieteen tohtoriksi University of Rochesterista vuonna 1974. Opintojensa aikana hänen mieltään askarrutti, miksi ihmisten toiminta ei vastannut talousteorian perinteisiä käsityksiä. Kerran hänen järjestäessään illanistujaiset tutkijatovereilleen, cashewpähkinäkulho tyhjeni siihen tahtiin, että hänen piti siirtää se pois, jotta vieraille valmistettu illallinen vielä maistuisi.  Tutkijatoverit kiittelivät Thaleria kulhon siirtämisestä, sillä he kokivat heidän utiliteettinsa eli kokemansa hyödyn kasvaneen sen myötä. Loppuilta tosin analysoitiin, miten tämä oli mahdollista. Taloustieteen parissa pidettiin yleisenä totuutena, että enemmän vaihtoehtoja on aina parempi asia kuin vähemmän vaihtoehtoja.

Thaler innostui systemaattisesti keräämään havaintoja muistakin tilanteista, joissa ihmisten käyttäytyminen poikkesi rationaalisen päätöksentekomallin olettamuksista. Hän tutki niitä usein empiirisesti, lainaten psykologiasta tuttuja koeasetelmia. Näistä havainnoista syntyi valtavirrasta poikkeavia tutkimusartikkeleita ja jalostui myös muassa kaksi Anomalies-nimistä artikkelisarjaa, jotka julkaistiin Journal of Economic Perspectives -tiedejulkaisussa vuosina 1987-2006.

Aikoinaan nuorta Thaleria huoletti, pystyykö talousteorian vastavirtaan uimisella luomaan uraa taloustieteen parissa ja elättämään perheensä. Huoli oli turha, sillä ura eteni sen verran mallikkaasti, että 1995 hänelle aukeni professuuri Chicagon yliopistossa, yhdessä alan maineikkaimmista opinahjoista. Thaler on itse arvellut saaneensa kyseisen pestin, jotta yliopistossa vaikuttaneet uusklassisen talousteorian merkittävät edustajat voisivat paremmin pitää häntä silmillä.

Thalerin tutkimustyö vaikutti merkittävästi uuden tutkimussuuntauksen eli käyttäytymistaloustieteen syntymiseen ja vahvistumiseen osaksi taloustieteen kenttää, minkä Ruotsin pankin palkitsemiskomitea on myös huomannut. Käyttäytymistaloustiede tunnistaa, että ihmiset ovat vajavaisia olentoja käsittelemään tietoa ja tekemään laskelmia, mutta myös kamppailevat itsekurin kanssa ja altistuvat tunteille. Emme siis ole Star Trekista tutun Mr. Spockin heimolaisia vaan pikemminkin Homer Simpsonin kaltaisia.

Thalerin tekee poikkeukselliseksi ekonomistiksi halu ja kyky soveltaa tutkimusta hyvin erilaisiin asioihin. Amerikkalaisen jalkapallon ystävänä hän on analysoinut ja tarjonnut apuaan joukkueille siinä, miten toimia uusien pelaajien varaustilaisuudessa. Hän on perustanut myös oman rahastoyhtiön, joka noudattaa sijoitusstrategiassaan käyttäytymistaloustiedettä. Sen ohjeistaman rahaston tuotto on ollut vuoden 2009 lähtötilanteeseen nähden lähes kaksinkertainen verrattuna S&P500-indeksiin.

Kaikkein merkittävän käytännön sovellus on ollut libertaalin paternalismin tuominen politiikan työkaluksi. Tuttavallisemmin puhutaan myös tuuppauksesta (nudging) eli sellaisesta vaikuttamisesta, joka ei rajoita valinnanvapautta tai muuta valintoihin liittyviä kustannuksia, mutta joka ohjaa ennakoitavasti yksilöitä kohti heille parempia lopputulemia. Thaler hioi tuuppauksen ja yleisemmin valinta-arkkitehtuurin konseptin yhdessä Harvardin yliopiston oikeustieteen professori Cass Sunsteinin kanssa, ja he julkaisivat siitä vuonna 2008 kirjan ”Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness”. 

Kirja on innoittanut lukuisten maiden hallituksia perustamaan yksiköitä, jotka soveltavat työssään käyttäytymistaloustiedettä. Kaikkein näkyvin ja vaikutusvaltaisin toimija on Ison-Britannian The Behavioural Insights Team, jonka neuvonantajana Thaler on toiminut sen perustamisesta asti.  Valtioneuvoston kanslian alaisuudessa myös allekirjoittanut pyrkii edistämään lähestymistavan hyödyntämistä Suomessa muun muassa kouluttamalla ministeriöiden virkamiehiä luomaan parempaa valinta-arkkitehtuuria.   

Nobelin palkinnon saajilta on tapana kysyä neuvoja ja ohjeita ajankohtaisiin kysymyksiin. Mikäli Thaler vierailisi Suomessa, veikkaisin, että häneltä kysyttäisiin näkemyksiä sote-uudistuksesta. Jotain vihiä hänen mahdollisesta vastauksesta voimme saada lukemalla Nudge-kirjasta hänen ajatuksiaan Ruotsin eläkeuudistuksesta:  ”The tale of privatization of social security in Sweden is highly revealing.The basic problem is that government planners did not choose the best choice architecture. Instead, they relied on a kind of dogmatic commitment to the Just Maximize Choices mantra, in a way that led to predictable effects from availability bias and inertia. Better choice architecture could have helped.” Uutta eläkejärjestelmää luoneet “valinta-arkkitehdit” olivat Thalerin mielestä hairahtuneet uskomaan, että enemmän valinnanvapautta toisi automaattisesti enemmän hyvinvointia. Kun kansalaisia kannustettiin sijoittamaan itse osa eläkerahoistaan, aktiivisesti toimineet päätyivät valitsemaan rahastoja, joiden tuotto ja kustannukset oli selvästi huonommat kuin rahaston, johon ohjattiin niiden eläkerahat, jotka eivät tehneet aktiivisesti valintoja.

Ehkäpä voisimme olla ruotsalaisia viisaampia ja kuunnella etukäteen käyttäytymistaloustieteilijöiltä, kun valmistelemme koko kansaa koskevia isoja uudistuksia.

Markus Kanerva

PS. Lisää Thalerin mielenkiintoisesta urasta ja käyttäytymistaloustieteen synnystä voi lukea hänen Misbehaving-kirjasta, joka oli vuonna 2015 ”FT & McKinsey Business Book of the Year” -kilpailun finalisti. Kirja on julkaistu myös suomeksi nimellä Väärin käyttäytyminen.

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.