Kokeileva Suomi -blogi

Ideoita kenttäkokeiksi

Markus Kanerva Julkaisupäivä 11.4.2018 10.12 Blogit

Viime kesäkuussa kirjoittamassani blogitekstissä kerroin tiimimme tavoitteesta toteuttaa tai saada käyntiin 10 satunnaistettua kenttäkoetta helmikuuhun 2018 mennessä. Virallisempi kirjaus tästä tavoitteesta löytyy hallituksen puoliväliriihen tiedotteen liitteestä Hallituksen toimintasuunnitelmasta vuosille 2017-2019: Uudet avaukset.

(Jos satunnaistetut kenttäkokeet tuntuvat vierailta, suosittelen katsomaan VATT:n tutkija Matti Sarvimäen esityksen ”Satunnaistetut vertailukokeet (RCT): miksi ja miten”)

Viime kesän ja syksyn aikana tapasin taloustieteellisissä tutkimuslaitoksissa työskenteleviä tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita satunnaistettujen kenttäkokeiden tekemisestä, ja kerroin heille tavoitteestamme. Vastaukseksi sain epäuskoista silmien pyörittelyä. Päällimmäisenä syynä tälle vaikutti olevan huoli siitä, että tiivis aikataulu johtaisi hätiköidysti suunniteltuihin ja toteutettuihin kokeiluihin, jotka turmelisivat satunnaistettujen kenttäkokeiden maineen Suomessa ennen kuin niiden hyödyntämisessä päästäisiin edes kunnolla vauhtiin.

Yritin hillitä huolta viittaamalla The Behavioral Insights Teamin (BIT) tekemiin kenttäkokeisiin, jotka ovat usein olleet lyhytkestoisia, eivät ole vaatineet lakimuutoksia ja joissa hyödynnetään olemassa olevia prosesseja. Tällaisia ovat muun muassa tutkimukset, joissa muutetaan verohallinnon tai oikeusistuinten lähettämien viestien sisältöä, jotta löydettäisiin kaikkein vaikuttavin sanamuoto. Seitsemän vuoden aikana BIT on ollut toteuttamassa yli 250 erilaista satunnaistettua koetta yhteistyössä lukuisten eri virastojen ja ministeriöiden kanssa.

Nyt eletään jo huhtikuun alkua ja joudun tunnustamaan oikeaksi tutkijoiden epäilyt epärealistisesta aikataulusta. Yhtään uutta kenttäkoetta emme saanet toteutettua, mutta yksi on käynnissä valtionhallinnon sisällä. Emme voi vielä kuitenkaan paljastaa, mistä ministeriöstä tai minkälaisesta aiheesta on kyse, jotta emme vaikuttaisi koe- tai kontrollihenkilöiden käyttäytymiseen. Muutama muukin kenttäkoe on valmistelussa.

Välitavoitteena meillä oli kehittää 30 kenttäkoeideaa lokakuuhun 2017 mennessä. Esittelen ohessa osan noista ideoista ja niihin liittyvistä hypoteeseista neljään ryhmään jaoteltuna. Ideoinnissa sain apua tutkijoilta, joita tapasin.  Pääosin ideat ovat kuitenkin allekirjoittaneen mielenkiinnonkohteita, joita Kokeileva Suomi -tiimin muut jäsenet ovat kommenteillaan sparranneet.   

Työllisyys ja yrittäjyys

1. Tuetaan työpaikan vastaanottamista toiselta paikkakunnalta paremmilla liikkuvuusavustuksilla tai pienentämällä uuden asunnon hankintaan ja vanhan myymiseen liittyviä veroseuraamuksia.

  • Voidaanko saada useampi työtön vastaanottamaan työtä kauempaa kotipaikkakunnalta?

2. Turvapaikanhakijoiden työluvan odotusajan lyhentäminen jopa niin, että työluvan saa välittömästi Suomeen saavuttuaan.

  • Kuinka paljon heti saatu työlupa lyhentää työllistymisaikaa?

3. Turvapaikanhakijoiden ohjaaminen eri vastaanottokeskuksiin satunnaistamisen avulla.

  • Millainen vaikutus turvapaikanhakijoiden sijoituskohteen sijainnilla on työllistymiseen?

4. Toiminimiyrittäjien ennakkoverotuksen linkittäminen toteutuneeseen myyntiin.

  • Voidaanko yrittäjien taloudellista asemaa ja yrittäjyyttä helpottaa uudistamalla verotuskäytäntöä?

5. Yrittäjän YEL-maksujen kohdistaminen toteutuneeseen myyntiin.

  • Laskeeko kynnys ryhtyä yrittäjäksi, kun yksi suurimmista alkuvaiheen kustannuksista ajoittuu uudella tavalla?

Sosiaaliturva

1. Työmarkkinatuen hakulomakkeen (TT1 / TT2) uudelleenmuotoilu siten, että lomakkeessa käytetään termiä työnhakija nykyisen työttömän tilalla.

  • Vaikuttaako aktiivisempi termi myönteisesti työnhakijan minäkuvaan sekä asenteisiin ja sitä kautta työllistymiseen?

2. Suunnataan kotihoidontukea saaville naisille lisätietoa kotonaolon vaikutuksista työuriin ja eläkkeisiin.

  • Vaikuttaako oikein ajoitettu tieto hoitovapaiden pituuteen?

3. Isien kannustaminen käyttämään aktiivisemmin heille suunnattuja perhevapaita erilaisten viestien avulla.

  • Miten erilaiset sisällöt vaikuttavat päätöksiin?

4. Työkyvyttömyyseläkkeen maksatuksen pilkkominen pienempiin osiin, jolloin vastaanottaja saa tukea useammin kuin kerran kuussa.

  • Helpottaako useammassa erässä maksettava etuus taloudenpitoa?

5. Opintorahan vastikkeellisuuden eli opintojen edistymisen seurannan poistaminen.

  • Vähentäisikö seurannan poisto opiskelijoiden stressiä ja parantaisi oppimistuloksia? (Koe voisi antaa tietoa yleisemminkin vastikkeellisuuden vaikutuksesta käyttäytymiseen.)

6. Tulorajojen poistaminen opintorahasta.

  • Miten paljon verotulot lisääntyisivät tulorajat poistamalla? (Koeasetelma voisi antaa tietoa myös siitä, miten ihmiset toimisivat perustulomaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä.)

Varhaiskasvatus ja koulutus

1. Varhaiskasvatusmaksut peritään käytettyjen tuntien perusteella.

  • Vähentääkö järjestely päivähoidon tarvetta ja siten sen tuottamisen kustannuksia?

2. Peruskoululaisten koulupäivän aloituksen myöhentäminen.

  • Parantaako myöhäisempi aloitusaika lasten vireystilaa ja oppimistuloksia?

3. Toisen asteen koulutusvalintoihin liittyvän opinto-ohjauksen aikaistaminen.

  • Saadaanko yläkoulun alkuun keskittyvällä ohjauksella vähennettyä syrjäytymistä ja ohjattua entistä useammat nuoret heille sopivaan koulutukseen?

4. Koulujen eriarvoistumisen vähentäminen jakamalla vanhemmille relevanttia tietoa kouluvalintojen yhteydessä.

  • Lisääntyykö lähikoulun suosio, jos vanhemmille kerrotaan, kuinka moni muu lähialueelta on valinnut kyseisen koulun?

Tehokkuuden parantaminen

1. Autojen maahantuontilomakkeen uudelleen muotoilu niin, että allekirjoituskohta siirretään lomakkeen alkuun. (Tätä voitaisiin soveltaa myös muissa lomakkeissa ja ilmoituksissa)

  • Lisääkö allekirjoituskohdan siirtäminen alkuun ilmoitettujen tietojen rehellisyyttä? (Tästä on jo näyttöä aiemman tutkimuksen valossa.)

2. Yritystukien vaikutusten arviointi vertaamalla tukea saaneita yrityksiä sellaisiin yrityksiin, jotka olisivat täyttäneet tuen ehdot, mutta eivät kenttäkokeessa tehdyn satunnaistamisen takia saaneet tukea.

  • Mikä on tukien vaikutus yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen?

3. Julkisen hallinnon teettämien kyselytutkimusten kutsujen muokkaaminen hyödyntäen käyttäytymistieteissä tunnistettuja vaikutusmekanismeja eli ns. tuuppausta.

  • Parantavatko toimenpiteet kyselyjen vastausprosenttia?

4. Tieliikenteeseen ja erityisesti ylinopeuteen liittyvien lakiehdotusten vaikutusten arviointi aidossa tilanteessa. 

  • Miten paljon rikemaksun määrä vaikuttaa ylinopeuksien määrään eri sosioekonomisissa ryhmissä?

5. Päivähoitomaksujen (ja muiden yleisempien takaisinperintäkohteiden) karhuamisprosessin vauhdittaminen esimerkiksi vetoamalla sosiaaliseen normiin.

  • Miten paljon säästöjä toimenpiteillä voitaisiin saada? (Toimien tehokkuudesta on jo aiempaa tutkimusta.)


Yrityksen ja erehdyksen kautta pystymme parhaiten luomaan kenttäkoekulttuuria, joka tukee paremman yhteiskuntapolitiikan tekemistä. Itsestään satunnaistettujen kenttäkokeiden aika ei koita. Erehdysten välttämiseksi kuulen mielelläni näkemyksiänne yllä kuvatuista ideoista niin täällä blogissa kuin henkilökohtaisestikin. Uudet kokeiluideat ovat aina myös tervetulleita.

Kommentit
Lisää kommentti
kaisa Lähteenmäki-Smith
Hienoa työtä, Markus & al! Ja esimerkillisen läpinäkyvästi kuvattu myös ne haasteet, joita yhteiskunnallisten kokeilujen aikaansaamiseen liittyy. Toivottavasti tämä blogi julkaistaanmyös englanniksi, koska Suomi ei ole yksin näitä pähkäilemässä.
Kirjoitettu 12.4.2018 16:32.
Selaa blogin artikkeleita

Kokeileva Suomi -blogissa julkaistaan kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin liittyviä kirjoituksia. Tekstit toimitetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Jos haluat ehdottaa omaa kirjoitustasi Kokeileva Suomi -blogiin, ota yhteyttä: kokeilut(at)vnk.fi.